|
|
"Ca noi sa avem mantuire de vrajmasii nostri si din mana tuturor celor ce ne urasc! Astfel Isi arata indurarea fata de parintii nostri, si Isi aduce aminte de legamantul Lui cel sfant, potrivit juramantului pe care Se jurase parintelui nostru Avraam, ca dupa ce ne va izbavi din mana vrajmasilor nostri, ne ve ingadui sa-L slujim fara frica, traind inaintea Lui in sfintenie si neprihanire, in toate zilele vietii noastre" (Luca 1: 71-75).
|
|
|
„Rettung von unseren Feinden und von der Hand aller, die uns hassen; um Barmherzigkeit zu üben an unseren Vätern und seines heiligen Bundes zu gedenken, des Eides, den er Abraham, unserem Vater, geschworen hat; uns zu geben, dass wir, gerettet aus der Hand unserer Feinde, ohne Furcht ihm dienen sollen in Heiligkeit und Gerechtigkeit vor ihm alle unsere Tage“ (Lukas 1,71-75).
|
|
|
"Salvación de nuestros enemigos, y de la mano de todos los que nos aborrecieron; Para hacer misericordia con nuestros padres, Y acordarse de su santo pacto; Del juramento que hizo a Abrahán nuestro padre, Que nos había de conceder que, librados de nuestros enemigos, sin temor le serviríamos en santidad y en justicia delante de él, todos nuestros días" (Lucas 1:71-75).
|
|
|
"Uno che ci salverà dai nostri nemici e dalle mani di tutti quelli che ci odiano. Egli usa così misericordia verso i nostri padri e si ricorda del suo santo patto, del giuramento che fece ad Abrahamo nostro padre, di concederci che, liberati dalla mano dei nostri nemici, lo serviamo senza paura, in santità e giustizia, alla sua presenza, tutti i giorni della nostra vita" (Luca 1:71-75).
|
|
|
"Om ons te verlos van ons vyande en uit die hand van ons haters; om Hom te ontferm oor ons voorvaders en sy heilige verbond te onthou. Met `n eed het Hy dit bevestig aan ons voorvader Abraham dat Hy sou gee dat ons, gered uit die hand van vyande, Hom onbevrees kan dien in vroomheid en opregtheid al die dae van ons lewe." (Lukas 1: 71-75).
|
|
|
...pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa, sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme; suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme (Luuk. 1:71-75).
|
|
|
" .... en frelse fra våre fiender og fra alle deres hånd som hater oss, for å gjøre miskunn mot våre fedre og komme sin hellige pakt i hu, det løfte han gav Abraham, vår far, med ed, om å fri oss fra våre fienders hånd og gi oss å tjene ham uten frykt i hellighet og rettferd for hans åsyn alle vårt livs dager." (Luk. 1:71-75).
|
